Teetkö luovaa työtä? Ensimmäisenä luovasta työstä tulee mieleen erilaiset ammatikseen taiteilevat henkilöt, kuten kuvataitelijat, muusikot, kuvanveistäjät ja käsityöläiset. Myös tekstityöläiset yhdistetään monesti luovan työn piiriin. Luovuudesta on kuitenkin hyötyä monella muullakin alalla. Myös ongelmien ratkominen ja työn kehittäminen vaativat nimittäin usein luovuutta. Mutta mitä luovuus oikein on? Ja ennen kaikkea: kuinka saada oma luovuus virtaamaan?
Luovuus on uuden luomista
Suuri Suomen kielen sanakirja (2004) määrittelee luovuuden luomiskyvyksi ja uuden luomiseksi joko taiteellisessa tai tieteellisessä mielessä. Mielestäni luovuutta voi hyödyntää myös muilla aloilla, mutta juuri tuo uuden luominen on avainasemassa luovuuden määrittelyssä. Usein luovuus näkyy kykynä kehittää jotain ihan uutta tai yhdistellä jo olemassa olevia asioita uudella tavalla. Myös uusi näkökulma tuttuun aiheeseen on luovuuden ilmentämistä.
Ideat ovat eläviä olentoja?
Villimpi ajatus luovuudesta ja ideoista löytyy Elizabeth Gilbertin inspiroivasta kirjasta Big Magic. Kirjan mukaan ideat ovat eläviä olentoja, jotka odottavat ideoiden ulottuvuudessa syntyäkseen luovien ihmisten tuotoksina maailmaamme. Mikäli idea ei jostain syystä pääse syntymään eli idean saaja ei toteuta ideaa, vaihtaa idea taktiikkaa. Se syöksyy toisen henkilön mieleen ja toivoo pääsevänsä synnytetyksi hänen toimestaan.
Gilbert perustelee näkemystään sillä, että hän oli saanut hyvin yksityiskohtaisen kirjaidean, jota lähti toteuttamaan. Myöhemmin kirjaprosessi jäi kuitenkin syystä tai toisesta kesken. Gilbert ei saanut enää jatkettua projektiaan tauon jälkeen. Kirjoittaminen ei kerta kaikkiaan sujunut alkuunkaan ja niinpä hän jätti sen sikseen. Gilbert tutustui uuteen ihmiseen, joka myös oli kirjailija. Hän sai selville, että uusi tuttavuus oli juuri saanut kirjoitettua tarinan, joka oli muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta identtinen hänen aiemman ideansa suhteen. Ideoiden elävyyttä voisi tukea sekin, miten entisaikaan monia keksintöjä on tehty toisistaan riippumatta eri mantereilla suunnilleen samaan aikaan. Ideat todella halusivat meidän maailmaamme!
Olivat ideat eläviä tai eivät, Gilbert antaa tärkeän vinkin: mikäli saat inspiraation ja uuden idean, pyri toteuttamaan se mahdollisimman nopeasti. Inspiraatio ei välttämättä kestä loputtomiin ja hyvältä vaikuttanut alku lässähtää antikliimaksiksi nopeasti, mikäli prosessi ei jatku säännölliseen tahtiin.
Vinkit luovaan työhön
Teen työkseni luovaa työtä ja olen siitä varsin onnellinen. Joskus ideat kuitenkin tuntuvat olevan kaukana. Jos tyhjän tekstitiedoston pelko iskee, turvaudun usein seuraaviin keinoihin. Mikäli tekeminen tökkii, vaihdan tehtävää. Otan rutiininomaisempia tehtäviä ja hoidan niitä pois alta. Saatan myös pitää pienen tauon. Kävelylenkin jälkeen aivot ovat paljon virkeämmät ja valmiit uusille urille. Myös työpisteen vaihtaminen ja ylipäätään rutiinien muuttaminen voi laukaista luovuusjumin. Tauolla voi myös suggestoida itseään terävämmäksi syömällä joitain aivoja buustaavia ruokia, kuten mustikoita. Niiden sisältämät antosyaanit korreloivat muistin, älyllisen ja tiedollisen suorituskyvyn kanssa. Aivoja paremmaksi hakkeroivista ruoista voi lukea lisää Aivoliiton julkaisusta täältä.
Tee jotain ihan muuta
Olen myös kuullut, että mikäli luova työ tökkii, voi asian korjata kokeilemalla jotain muuta luovaa työtä. Siispä jos säveltäjä ei saa säveliään soljumaan, voisi hän hyötyä vaikkapa virkkaamisesta tai piirtämisestä. Ideat voivat lähteä rullaamaan, kun kokeilee jotain aivan uutta tekemistä. En ole testannut tätä itse, mutta olen huomannut ideoiden ilmestyvän jostain kun teen näennäisesti jotain ihan muuta kuin töitä. Usein juuri kävelylenkillä tai lempisarjaa katsoessa saattaakin tulla mieleen kuinka parhaiten kirjoittaisin sen ja sen tekstin tai kuvittaisin sen ja sen somepostauksen.
Ideat syntyvät mielen ollessa rento
Jo itselleni klassikoksi muodostunut ideahetki on kuitenkin (ikävä kyllä) nukkumaanmenoaika. Usein unen ja valveen rajamailla ollessani ideat päättävät materialisoitua päähäni ideamaailmastaan. Ilmeisesti Gilbertin esittämässä ideoiden maailmassa elellään eri aikavyöhykkeellä kuin Suomessa. Sen vuoksi olenkin varannut sänkyni lähelle vihkon ja kynän ideoiden pikaista muistiin kirjoittamista varten. Paperille kirjoittaessa en välttämättä virkisty niin paljoa, ettenkö saisi pian unen päästä kiinni oikeasti. Mikäli kirjoittaisin idean älypuhelimeeni, virkistäisi minimikirkkaudellakin oleva ruutu minua liikaa. Toisaalta jos en kirjoittaisi ideoita muistiin heti niiden saapuessa, en välttämättä muistaisi niitä enää aamulla. Ne saattaisivat löytää toteuttajansa jostain toisesta henkilöstä.
Yhteistä näille kaikille ajankohdille on yksi asia: olen rennoimmillani ideoiden syntyessä. Siispä: jos ideat eivät meinaa syntyä, rentoudu. Pingottaminen ja hampaat irvessä yrittäminen ajavat ideat usein vain kauemmaksi. Ehkä tämäkin puoltaa sitä ajatusta ideoiden elävyydestä? Olisitko nimittäin ennemmin tekemisissä rennon ja letkeän vai kärttyisen ja stressaantuneen ihmisen kanssa? Niinpä.
Mikäli luovuus yrityksesi somen tai verkkosivujen kanssa pätkii, tutustu palveluihini ja pyydä tarjous <3
Sydämellä ja salamannopeasti,
Karoliina
